Syrjäytetyn nuoren urapolku

Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen tuore (julkaistu 23.2.) raportti kertoo selvän viestin. Nuorten syrjäytyminen tulee kalliiksi. Tämänkertainen näkökulma osoitti, että syrjäytyneet käyttävät monin verroin enemmän terveyspalveluja kuin muut nuoret. Kroonisesti syrjäytyneiden terveyskustannukset ovat seitsenkertaiset verrattuna nuoriin, jotka eivät ole syrjäytymisvaarassa.

syrjaytetty-nuori

Syrjäytynyt ei luota mahdollisuuksiinsa

Syrjäytyminen Suomessa ei ole sama asia kuin köyhyys köyhissä maissa. EU:n komission mukaan syrjäytyminen merkitsee muita heikompia elinolosuhteita, vähäistä osallistumista päätöksentekoon ja heikkoja mahdollisuuksia nauttia kulttuurista. Syrjäytynyt tuntee olevansa sivussa yhteisön ja yhteiskunnan toiminnasta. THL:n raportissa nuori katsottiin syrjäytyneeksi, jos hänellä oli vain peruskoulututkinto, eikä hänellä ollut työtä eikä opiskelupaikkaa. Itse yhdistän sanan eniten siihen, luottaako omiin mahdollisuuksiinsa ohjata elämäänsä kohti hyvää tulevaisuutta.

Syrjäytynyt vai syrjäytetty?

Tuloerojen kasvu ja työttömyys tuottaa syrjäytymistä. Syrjäytyminen periytyy sosiaalisesti, sillä luottamus yhteiskuntaan ja sosiaaliset ratkaisumallit saadaan lähipiiristä. Työttömien lapsilla on muita suurempi riski päätyä itse työttömiksi. Erityisen ikävä havainto raportissa oli se, että 60 prosenttia kroonisesti syrjäytyneistä nuorista söi mieleen vaikuttavia lääkkeitä. Syrjäytymisvaarassa olevilla luku oli 45 prosenttia. Diagnoosina lienee useimmiten masennus.

Masennus on kokemus, jota ei voi mitenkään objektiivisesti mitata. Sen voi selvittää vain kysymällä asiasta henkilöltä itseltään. Masennuksella on kaksi tunnusmerkkiä: Mieliala on useita viikkoja matalalla ja mikään ei innosta eikä tuota iloa. Masennus on toivottomuutta.

Syrjäytynyt on toivoton eli masentunut

Yhteiskunnassa itsensä tarpeettomaksi kokeva nuori täyttää usein mainitut masennuksen kriteerit.

Niinpä yhteiskunnallinen osattomuus voidaan nyt tulkita syrjäytyneen nuoren aivojen häiriöksi, lääketieteelliseksi pulmaksi.

Nuori siirretään sosiaalipuolelta terveydenhoitoon. Hänet voidaan lääkitä ja siirtää vähitellen eläkkeelle ja mielenterveyskuntoutujan urapolulle. Tämä on tavallaan järjestelmälle ja nuorellekin hetkeksi helpotus. Potilasta ei syytetä mistään, sillä sairaudelle ei voi mitään. Eikä se ole kenenkään vika, vaikkakin valitettavaa.

Poliittinen valinta

2800 nuorta eläköityy vuosittain mielenterveyssyistä. Seitsemän nuorta joka päivä. Onko taustalla tuloerojen kasvu ja työttömyys? Nämä ovat asioita, joihin voidaan vaikuttaa politiikalla.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *