Sotea tärkeämpi kysymys

doctorTerveydenhuollossa ei tuo SOTE -hallintomallin valinta ole tärkein kysymys. Isoin kysymys on mitä hoidetaan ja miten? Ja kuka sen päättää?

Yhä useammat pohtivat lääkärit ovat julkisuudessa kritisoineet vallitsevia hoitokäytäntöjä. Professori Teppo Järvisen mukaan monet yleiset hoitotavat ovat potilaille hyödyttömiä. Kekseliäällä lumekirurgialla hän tutkimusryhmineen osoitti, että Suomessa on tehty erittäin paljon turhia polven tähystysleikkauksia. Dosentti Kari Tikkinen on puolestaan kritisoinut sitä, miten lääketeollisuus keksii ja markkinoi uusia tauteja hoidettavaksi. Tohtori Iris Pasternack pohtii tuoreessa kirjassaan ”Tautitehdas”, mitkä ovat oikeita sairauksia sekä mitä niistä kannattaa etsiä ja hoitaa.

Tanskalainen professori ja arvostetun Cochrane-tietokanta hankkeen pohjoismaiden johtaja Peter C. Goetzsche järkyttää lukijaa eniten asiantuntevalla kirjallaan ”Tappavat lääkkeet ja organisoitu rikollisuus”. Siinä hän perusteellisesti osoittaa lääketeollisuuden vaarallisimmaksi järjestäytyneen rikollisuuden muodoksi nykyaikana.

Miljoonan suomalaisen mieltä lääkitään

Aiheeseen liittyvä yleisöluento pidettiin Helsingin yliopistossa 1.4.2015. Eräs maailman tunnetuimmista psykiatreista, Frances Allen, on arvioinut uudelleen omaa ja kollegoidensa toimintaa. (Allen osallistui DCM IV tautiluokituksen laatimiseen). Nyt hän kritisoi ankarasti tautiluokittelua, joka pahasti ylidiagnosoi normaalin elämän ilmiöitä psykiatrisiksi sairauksiksi. Aihe oli: ”Saving Normal in Psychiatry and Medicine”. (Normaaliuden pelastaminen psykiatriassa ja lääketieteessä)

Mielenterveysalalla tilanne on varmaankin huonoin. Professori Goetzsche onkin vaatinut kaikkien mieleen vaikuttavien lääkkeiden käytön lopettamista tai ainakin niiden määräämisen sallimista vain psykiatreille. Hänen analyysinsa mukaan niistä on keskimäärin enemmän haittaa kuin hyötyä potilaille.

Tällaisia asioita ajan

Tällaisia muutoksia ajan, jos äänestät minut eduskuntaan:
1. Lääkärien täydennyskoulutus tulee siirtää työnantajien kustannettavaksi. Tällä hetkellä täydennyskoulutuksen tarjoaa yleensä käytännössä lääketeollisuus. Lääketeollisuus ei tee sitä hyväntekeväisyytenä. Se saa meiltä rahat monin verroin takaisin. Julkisin varoin kustannettu puolueeton täydennyskoulutus säästää rahaa ja potilaita.

2. Suomalaisesta terveydenhoidosta tulee tehdä kriittinen selvitys. Me maksamme siitä liikaa ja saamme liian vähän. Jutun alkuosassa mainituista tiedehenkilöistä ja muista lääketeollisuudesta riippumattomista asiantuntijoista voisi koota arviointiryhmän teemalla: ”mikä on tieteellisesti perusteltua ja järkevää?” Tämän selvityksen pohjalta voisi rakentaa uutta terveydenhoitoa. Nykymalli on muuttunut liikaa lääkkeiden jakeluksi.

3. Käypähoito -suositukset kertovat olevansa puolueettoman tiedon lähde. Tämä ei ole aivan totta. Niiden keskeiset laatijat ovat usein likeisissä väleissä lääketeollisuuteen. Erinomaisen vahva ja asiantunteva puheenvuoro aiheesta löytyy professori Teppo Järviseltä lyhyenä videona.  Käypähoito -suositusten asema on niin keskeinen hoitokäytännöissä, että niille pitäisi muodostaa jonkinlainen julkinen ”devil´s advocate” – raati. Raati voitaisiin muodostaa edellisen kohdan mukaisena.

Tämä aluksi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *