Liiku itsesi älykkääksi

  Juoksemalla saa hyvän kunnon ja paremman terveyden. Tiesitkö, että sillä tulee myös älykkääksi?

Ruotsissa  Maria Åberg ryhmineen on julkaissut tutkimuksen liikunnan ja älykkyyden suhteista. Käytössä oli seurantatiedot 1,2 miljoonan nuoren miehen fyysisestä voinnista ja älykkyyteen liittyvistä kyvyistä. Tulokset olivat yllättävän selvät. Hyvä sydän- ja hengityselinten suorituskyky liittyi selvästi myös älylliseen suorituskykyyn. Hyvä hapenottokyky paransi loogista päättelyä ja kielellisiä valmiuksia. Aineisto sisälsi 5000 kaksosparia. Niiden vertailulla saatiin selville, että suhde asioiden välillä oli nimenomaan tämän suuntainen. Lisäksi 15–18-vuotiaat nuoret, jotka lisäsivät liikuntaharrastustaan, paransivat vastaavasti myös tiedonkäsittelytaitojaan. Lihaskunto ei sen sijaan tutkimuksen mukaan vaikuttanut älyllisiin kykyihin lainkaan.

Nuoret, joilla oli 18-vuotiaana hyvä fyysinen suorituskyky, saavuttivat myöhemmin myös korkeamman koulutustason ja vaativamman työpaikan todennäköisemmin kuin muut. Hyvä aerobinen suorituskyky nuorena myös ennaltaehkäisi masentumista aikuisuudessa. Åbergin tulokset ovat saaneet myöhemmin paljon vahvistusta. Mielenkiintoinen lisähavainto on se, että myös välittömästi ennen koetta harrastettu liikunta nostaa älyllistä suorituskykyä testissä selvästi.

Åberg liitti älykkyyden kehittymisen aivojen liikunnan yhteydessä saamaan runsaaseen happimäärään. Tärkeämpi syy aivojen suorituskyvyn kasvuun lienee kuitenkin neurogeneesi.

Neurogeneesihippocampus-148151_640

2000- luvun alussa havaittiin yllättäen ihmisen aivojen tuottavan uusia soluja. Niitä syntyy erityisesti hippokampus -nimisessä osassa, jolla on merkittävä tehtävä oppimisessa ja muistamisessa. Uudet solut ovat tärkeitä uusien tietojen ja taitojen omaksumisessa. Stressi ja erilaiset mielenterveysongelmat estävät uusien solujen syntymistä. Erilaisista mielenpulmista kärsivillä ihmisillä hippokampus-alue onkin usein selvästi pienentynyt.

Liikunta on paras tunnettu keino lisätä uusien hermosolujen määrää. 2010 julkaistussa tutkimuksessa 12 viikon aerobinen harjoittelu lisäsi skitsofreenikoiden hippokampuksen kokoa 12 prosenttia. Yhtä kiinnostava tulos on mielestäni se, että vertailuryhmänä toimineiden terveiden henkilöiden hippokampukset kasvoivat 16 prosenttia. Hippokampuksen kasvu paransi vastaavasti myös tuloksia älykkyyttä vaativissa testeissä.

Professori Eero Castren on esittänyt, että pelkkä uusien solujen muodostuminen ei välttämättä ole merkittävää, vaan sen lisäksi aivot täytyy ”haastaa” jollain, mikä edellyttää uusia hermosoluja ja hermosolujen välisiä yhteyksiä. Silloin solut löytävät paikkansa. Luultavasti monet urheilulajit, vaikkapa suunnistus, ovat luonnostaan myös älyllisesti riittävän haastavia.

Seurauksiaharrasjuoksija

Liikunnan merkitystä koulussa tulisi korostaa nykyistä enemmän. Koulu voisi ottaa keskeiseksi tehtäväkseen auttaa jokaisen löytämään itselleen mieluisan aerobisen liikuntaharrastuksen. Liikunnan mahdollisuudet kehon ja mielen pulmien ehkäisyssä ja hoidossa ovat suuria. Monien kansansairauksien hoidossakin se toimisi ainakin yhtä hyvin kuin vakiintunut lääkehoito. Alzheimerin taudissa liikunta on paras tunnettu ennaltaehkäisijä.Terveydenhoitomme tulisi ajatella uudestaan, sillä nykyjärjestelmässä liikunta jää ”suositukseksi”, joka harvoin toteutuu.

Uhoan tästä koska laiskottaa lähteä lenkille. Harjoittelen kuuden vuorokauden juoksun MM-kisoihin. Kaksi hanketta yhtä aikaa on aika paljon.

2 thoughts on “Liiku itsesi älykkääksi

  1. Marinka

    Erinomaista asiaa liikunnan merkityksestä! ”Koulu voisi ottaa keskeiseksi tehtäväkseen auttaa jokaisen löytämään itselleen mieluisan aerobisen liikuntaharrastuksen.” Tässä olen erittäin vahvasti samaa mieltä. Koululiikunta lienee (onneksi) menossa tähän suuntaan, mutta aivan liikaa on edelleen suorittamista, mittaamista ja tiettyihin lajeihin pakottamista. Pallopelit tms. eivät ole kaikkia varten. Itselleni koululiikunta oli niin ikävää (erityisesti ne pallopelit), että uhosin, etten liikkuisi enää aikuisena (koska silloin ei olisi enää pakko). 😀 Jos minulle olisi silloin kerrottu, mitä tulen aikuisena tekemään työkseni, en ikipäivän olisi uskonut. Ja kyse oli vain siitä, että piti löytää ne omat lajit.
    Terv. Tanssi- ja liikunta-alan (onnellinen) yrittäjä

  2. Erkki Laitila

    Hei Aku,
    juokseminen epäilemättä avartaa ajattelua. Olen kuullut siitä ennenkin. Itsekin harrastan kestävyysjuoksua. Maraton mennee edelleen alle kolmen tunnin vaikka mittarissa 61 v.

    Olen insinööritaustalta opiskellut IT-alaa yhä pidemmälle, ja väittelin tohtoriksi v. 2008, minkä jälkeen aloin kehittämään systeemiajattelun tekniikkaa. Se on ollut minulle varsinainen löytö, koska se liittyy monipuolisesti filosofiaan, kultuuriin, teknologiaan, yhteiskuntaan, talouteen ja luontoon myös.

    Tutoriaalini kehittämästäni GoodReason – tekniikasta löytyy täältä: http://www.goodreason.fi/UUTUUDET/Tutorial_SystemsThinking_GoodReason.pdf.
    Suosittelen sen lukemista, vaikka se liittyy psykologiaan vain osittain ja välillisesti. Olen perehtynyt systeemiseen konstellaatioon Jan Romanin kautta. Se on mielestäni hieno teoria ihmisestä, suvusta ja kultuurista. Systeemiajattelu on tapa ymmärtää kokonaisuuksia systeemien avulla. Moni masennus jäisi kokematta, jos asianomaista ihmistä kohdeltaisiin sivistyneesti eikä pakottaen, ja/tai hän itse ymmärtäisi, että hän itse ei ole ongelma vaan systeemi, jota pitäisi parantaa.

    Näemme varmaan Bodom-järven ultraintervallissa 4-5. heinäkuuta 2015.
    terveisin Erkki Laitila (https://www.facebook.com/erkki.laitila)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *