Lääketiede terveysriskinä

HS:n artikkeli 29.1 : ”Lääkäri kyllästyi tekemään terveistä sairaita” oli tervejärkinen tuulahdus medikalisoituvaan maailmaan. Siinä asiantuntijalääkäri Iris Pasternacki kertoi, ettei halua tulkita tavallisia vaivoja sairauksiksi.

doctorHänen kritisoimansa ylidiagnostiikka, sairauksien riskien hoito ja terveyshysteria ovat menneet pitkälle. Ne ovat merkittävä kansanterveyshaaste, joka on johtamassa kansantaloutta umpikujaan.

Pasternackin mielestä syynä on kehittynyt teknologia, lääkäreiden kunnia ja lääketeollisuuden edut.

Kehon pulmissa voidaan yleensä löytää mitattavia tekijöitä, mihin arvio vaivasta perustuu. Keskustelua käydään sitten poikkeavan arvon merkityksestä. Kuten vaikkapa kolesterolikeskustelusta tiedetään, tiedeyhteisön ja lääkärikunnan näkemykset eri mittausarvojen merkityksestä ovat monenkirjavia.

Lääketeollisuuden näkemyksellä on kuitenkin taipumus tulla vakiintuneeksi käytännöksi. Sen resurssit vaikuttaa ovat suuret, ja kanavat lääkärien suuntaan vankat. Tutkimustuloksiin tuijottavat lääkärit ajetaan valtavirrasta ja leimataan fanaatikoiksi.

Tämä on muuttumassa kuten Pasternackin ja monen muunkin rohkean lääkärin  ulostulo osoittaa.

aku-otsakeMielen vaivojen kanssa tilanne on ikävämpi. Mielen pulmissa ei ole fyysisiä mittareita. Kehossa ei löydy mitään muutoksia, joilla voisi tunnistaa masennuksen, ADHD:n tai skitsofrenian. Ne tulkitaan henkilön kertomuksen ja tulkitsijan näkemyksen avulla. Mielen vaivojen diagnostiikka onkin ollut aina vallan mielivaltaista.

Diagnoosit ja poikkeava käytös ovat saaneet varsin erilaisia muotoja kulttuurista ja ajasta riippuen. Tanssimania, nostalgia, fuuga ja hysteria ovat olleet omien aikojensa epidemioita siinä kuin nykyiset masennukset ja ADHD:t.

Mielenvaivoista kärsivät ihmiset kärsivät. Heidän kehoaankin sattuu ja sen rytmit ovat epäjärjestyksessä. Heidän kärsimyksensä laajenee lähipiiriinkin. Kärsimykseen ei nykyään saa tukea keltään ellei sitä ensin tulkita sairaudeksi. Sairaus puolestaan johtuu jostain näkymättömän pienestä poikkeamasta kehossa. Tällaiselle sairaudelle ihminen ei taas voi itse mitään.

Elämän takaiskut jalostuvat näin siististi kroonisiksi mielenterveyspulmiksi ja F diagnooseiksi. Kismittävä hankaluus, että mitään taudinaiheuttajaa näissä ei oikeasti kehossa ole havaittu, unohdetaan.

Psyykkisten häiriöiden, mielisairauksien, hoitotulokset ovat huonontuneet viimeisten sadan vuoden aikana. Vastaavaa ei taida lääketieteen piiristä löytyä. Olisiko tässä peruste melko radikaaliinkin uudelleen arviointiin?

Lauantaina 7.2.teemasta ”Lääkettä, terapiaa vai jotain aivan muuta?” – keskustelevat kanssani kolme arvovaltaista psykiatria Claes Andersson, Ben Furman ja Antti S. Mattila. Kokopäivän tilaisuus Sibeliuslukiossa on loppuunmyyty, mutta palaan asiaan.

2 thoughts on “Lääketiede terveysriskinä

  1. pasi kivimäki

    ihmisten tarve tulla rakastetuksi ja saada tehdä työtä leipänsä eteen.kun eivät toteudu syntyy pahoinvointia jota voi kompensoida terveillä harrastuksilla.monet loiventaa ahdistusta viinalla ja pillereillä.muutaman vuoden kuluttua kävelee reinot tai ainot jalassa korkeintaan lähikauppaan ja on valmis lääketehtaan mannekiini.terapiat on sitten turhaa lässytystä.

  2. Johanna Kronbäck

    MIELENHUOLET VAI MIELIPUOLET

    Mikä on ero sosiaalipsykologisen lähestymistavan ja länsimaisen lääketieteellisen lähestymistavan välillä, kun tarkastellaan ihmisen henkistä hyvinvointia?
    Sosiaalipsykologian näkökulmasta arjen haasteita voidaan tarkastella mielenhuolina, jotka ovat esimerkiksi kasaantunteet elämän kuluessa ja erilaisissa tilanteissa. Länsimainen lääketiede ja psykiatria pyrkii pakottamaan nämä elämän ilot ja surut ICD-10- tautiluokituksiin, ilot ja varmuuden tunne maniaan, jota pyritään hillitsemään ja surut ja huolet, joista ei ole pystytty keskustelemaan depressioon. Ihmisen mielialavaihtelee!
    Entinen kolleegani, sairaanhoitaja, jonka kanssa työskentelin kehitysvammaisten laitoshoidossa tapasi sanoa: ”Onko joku luvannut, että elämä olisi helppoa?” Minulle ei muistaakseni kukaan ole sellaista luvannut.
    Tarkoitetaanko onnellisuudella elämän helppoutta? En usko. Usein kuitenkin kuulee ihmisten sanovan, että masennuslääkkeitä (SSRI) käyttävät ”popsivat onnellisuuspillereitä”.
    Mitä on raskauden jälkeinen masennus? Luin joskus psykologisesta tutkimuksesta, jonka mukaan sotilas, joka valvoo vuorokauden menettää arvostelukykyään ja jo muutaman vuorokauden jälkeen arvostelukyky on laskenut siinä määrin, että sotilas on valmis ”väsyksissään” tappamaan naisia ja siviilejä. Näin ollen, voidaan päätellä miten menee tuoreilla äideillä ja miten univelka tulee maksetuksi.
    Yksi ajatus on, että traumasta: väkivalta, onnettomuus, menetys, suru ja niin edelleen toipuminen on prosessi. Varmasti näin, prosessi tai toisin sanoen: aika parantaa haavat? Välillä tarvittaisiin ulkopuolista vahvistusta sille, että valoa on tunnelin päässä.
    Medikalisaatio hurjimmillaan on sitä, että arjen huolia ja murheita lääkitään alkoholilla ja tullaan alkoholisteiksi, alkoholismia hoidetaan b-vitamiinilla ja benzoilla, tullaan benzo-riippuvaisiksi ja sitten sekakäyttöä hoidetaan sekalääkityksellä katko-hoidossa. Sitten masentaa, mieli on maassa tämän rulianssin jälkeen. Masennusta hoidetaan SSRI-lääkkeillä. SSRI-lääkkeet aiheuttavat hypomaniaa eli yliaktiivisuutta ja sellaista ylimääräistä hyvän olon tunnetta ja hymyä, joka ei liity mitenkään henkiseen hyvinvointiin tai sosiaaliseen iloon, kuten ystävyyteen tai rakkauteen. Tämä yliaktiivisuus ja hyvä olo alkaa väsyttämään alta aikayksikön, mistä seuraa regressio eli alkaa nukuttamaan ja siitä sitten masennus, kun vähään aikaan ei pääse ”ihmisten ajoissa” ylös sängystä.
    Olenpa kuullut lääkäreiltä sellaisenkin viisauden, että: ”Olit varmaan maniassa, kun suoritit ylemmän korkeakoulututkinnon.” Hymie!
    Kiitos tämän ”hymie-aikakauden”, että apu tulee kotisohvalle aukaisemalla tietokoneen ja tutkimalla sosiaalista mediaa.
    Hyvä olo alkaa huomaamisesta. Kukaan ei ole luvannut, että onnellisuus olisi elämän helppoutta.
    Parempaa päivän jatkoa.
    -Pipo on kuulemma laarissa 😀

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *