Eläkeikäiset – yhteiskunnan uusi voimavara?

Eläkeikäiset – yhteiskunnan uusi voimavara?

 

Eläkeläisiä pidetään uhkana yhteiskunnallemme. Murtuuko yhteiskuntamme tämän painolastin alla?

Tiistaina keravalaiseen kirjastoon kokoontui puhuva ja pohtiva joukko eläkeikäisiä. Keskustelussa kävi selväksi elämäntilanteiden keskinäinen erilaisuus. Nämä osallistujat olivat varsin aktiivisia. Eläkeläisiä, jotka ovat täysin toisessa asemassa, on paljon. Köyhyys ja yksinäisyys hallitsee monien ikääntyneiden arkea. Seuraava pohdinta käsittelee kuitenkin kyseisten keskustelijoiden ajatuksia.

riippuliitäjä

Eläkeiän alku

Eläköityminen on muutos, joka antaa vapautta, mutta edellyttää myös sopeutumista ja uuden opettelua. Uusi identiteetti pitää rakentaa työn antaman tilalle. Aivan eläkeiän aluksi on hyvä, mutta vaikea, ”tottua hengittämään” ja olemaan ilman ulkopuolista identiteettiä.

Ihminen — myös eläkeläinen — haluaa olla hyödyllinen ja kuulua kiinteästi johonkin ryhmään. Osa kaipaa myös työelämän tiivistä rytmiä ja vilkkautta. Osalle on helpotus päästä irti raskaasta työstä ja raskaasta ammatti-identiteetistä. Heistä on hyvä viettää aikaa läheisten kanssa rauhassa.

Ei kannata hätäillä omasta muuttuneesta olosta, vaan kuunnella rauhassa itseään, jotain uutta voi alkaa ilmetä ajan kuluessa. Vähitellen voi kirkastua, mitä oikeastaan haluaa tehdä. Hyvä suunta voi olla siirtyä asioiden suorittamisesta hyvään olemiseen ja elämään tässä hetkessä. Uusille mahdollisuuksille tulee toki olla avoin ja myös etsiä niitä aktiivisesti.

Valmennusta

Tarpeettomuuden ja kuulumattomuuden tunne saattaa yllättää jossain vaiheessa. Elämän arvo tulee paljolti muiden ihmisten kautta. Aktivoitumismahdollisuuksia on onneksi monenlaisia, kun painetta tekemättömyydestä alkaa ilmaantua.

Kokonaisuudessaan eläkeiän todettiin olevan jokaisella ainutlaatuinen, kuten muutkin ikävaiheet. Valmiita esikuvia ja malleja siihen ei paljoa ole, sillä hyvävoimainen, energinen ja pätevä eläkeläisyys on uusi ilmiö kulttuurissamme.

Valmennusta aktiiviseen eläkeläisyyteen kaivataan. Se voisi tarjota ohjeita siihen, miten voi löytää uusia verkostoja ja päästä kiinni hauskaan ja hýödylliseen tekemiseen. Tällaisia valmennuksia on ainakin Punaisella Ristillä.

Työelämä ja eläkeläisyys

Yhä suurempi joukko eläkkeelle jäävistä on sangen hyväkuntoisia ja päteviä alallaan. He ovat sellaisina vuosikymmeniä eläkkeellä. Internetissä on kiertänyt uutinen tohtori Ephraim Englemanista. Hän johtaa reumatutkimuskeskusta San Franciscossa, soittaa viulua kamarimusiikkiyhtye San Andreas -kvartetissa ja kirjoittaa tekstejä erilaisiin show-esityksiin. Lisäksi hän käyttää paljon aikaa vaimonsa Jeanin kanssa. Naimisissa he ovat olleet 73 vuotta. Ephraim on 104 ja Jean 99.

Tohtori Engleman liittää hyvinvointinsa siihen, ettei hän ole koskaan jäänyt eläkkeelle, vaan on jatkanut tutkimustoimintaansa ja intohimoista musiikin harrastustaan. (Musiikki lisää hyvinvointia kiinnostavalla tavalla. Tähän palaan myöhemmin.) Luulen että Engleman on saanut nauttia työstään rauhassa. Häntä ei ole enemmälti kiusattu, hän on saanut suuresti vaikuttaa työhönsä ja hän on voinut pitää vapaata halutessaan. Nykyään hän työskentelee kolme päivää viikossa. Hänellä on taatusti kokemusta ja näkemystä. Nykyään satavuotiaat, jotka toimivat täysillä vaativissa tehtävissä saavat mediahuomiota. Tulevaisuudessa asia ei enää ole uutinen.

Työelämä ja eläkeikä

Työn raskaus vaikuttaa siihen, kuinka eläkeikäisenä jaksetaan. Jos työnsä on kokenut raatamisena, ei sitä kaipaa enää eläkkeellä. Jos taas työelämässä viihtyy, tulisi olla pulmatonta saada sekä eläkettä, että vaikkapa jatkaa osa-aikaisena työntekijänä.

Työelämään kaivataan huokoisuutta. Sen tulisi olla reilua ja joustavaa. Vuosien karttuessa tulisi voida siirtyä halutessaan lyhyempään työviikkoon, lyhyempiin työpäiviin tai saada pitkiä lomia. Uusia työtehtäviä tulisi olla tarjolla eläkeiän saavuttaville, jotka haluavat tehdä jotain uutta. Mm. opetus- ja hoiva-ala kärsii henkilöstövajausta, jota eläkkeelle siirtyneet voisivat helpottaa.

Monet ajattelevat, ettei työtä ole tarjolla edes nuorille. Tässä ajattelussa on erhe. Työtä tekemällä nimittäin luodaan samalla uusia työpaikkoja.

Tulevaisuudessa kaikki, jotka haluavat tehdä työtä, tulee saada työelämän piiriin.

 

 

Katso Aku Kopakkala, Facebook

One thought on “Eläkeikäiset – yhteiskunnan uusi voimavara?

  1. Ilari Rantala

    Hei!

    Puhut täyttä asiaa!

    Olen mukana tuossa mainitsemassai SPR:n valmennustoiminnassa. Olen pitänyt Kuopiossa ja Mikkelissä esityksen eläkkeelle siirtymisestä. Sen lisäksi vedän senioricoachingryhmiä, joissa ihmiset voivat keskustella asioista, jotka liittyvät edessä olevaan elämänmuutokseen.

    Jatkan mielelläni keskustalua kanssasi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *